Småböndersin nuorisoseura

Historia

Halu perustaa nuorisoseura Småböndersiin sai 18 maaliskuuta 1931 järjestetyissä keskustelutilaisuudessa, Furun kahvilassa, maata jalkojen alle. Tilaisuudessa päätettiin perustaa nuorisoseura ja rakentaa seurantalo. Jäseniksi nuorisoseuraan kirjaantui paikan päällä seuraavat henkilöt: Maurits Storbacka, Ragnar Granvik, Konrad Svartsjö, Alvin Furu, Paul Storbacka, Bror Storbacka, Valfrid Vidjeskog, Viking Manderbacka, Petter Storbacka, Tor Storbacka, Levi Vidjeskog, Alvar Emas, Rude Storbacka, Torkel Furu, Runar Storbacka, Verner Storbacka, Doris Persson, Ines Storbacka, Elsa Storbacka, Saga Furu, Margit Furu, Rakel Granvik, Mirjam Furu, Svea Svartsjö, Svea Furu, Svea Manderbacka, Ina Storbacka, Albinus Vidjeskog, Runar Vidjeskog, Levi Svartsjö, Sylvia Manderbacka, Elin Furu, Runar Skog, Ture Furu ja Åke Furu.

Näillä 35 nuorella Småböndersin nuorisoseura aloitti toimintansa. Maurits Storbacka ja Alvin Furu sai tehtäväkseen neuvotellen yrittää hankkia seurantalolle tonttia, se oli silloin seuran päämäärä. Tilaisuudessa päätettiin pitää yleinen kokous sunnuntaina 22 maaliskuuta, keskustellakseen enemmän monista ajankohtaisista kysymysistä, jotka vaativat nopeita päätöksiä jotta päästäisiin aloittamaan seurantalon rakennustyöt.

Kokouksessa, joka pidettiin 22 maaliskuuta Furun kansakoululla, päätettiin ostaa maanviljelijöiltä Arne ja Oskar Furulta noin 8 kapanalaa kokoinen maapalsta, joka oli ns. Vammåsbakan itäisellä puolella. Ostohinta oli 2000 mk. Samassa kokouksessa valittiin tilapäinen johtokunta, jossa Ragnar Furu oli puheenjohtajana. Muita jäseniä oli Torkel Furu, Alvin Furu, Ruben Vidjeskog, Albinus Vidjeskog, Bror Storbacka, Maurits Storbacka, Ture Furu ja Levi Svartsjö (Larik Levi).

Tilapäinen johtokunta toimi vajaan kuukauden. 15 huhtikuuta piti Småböndersin nuorisoseura virallisen kokouksen ja valitsi seuraavanlaisen johtokunnan: Maurits Storbacka (puheenjohtaja), Verner Österbacka, Ruben Vidjeskog, Martin Vistbacka, Ture Furu, Levi S Svartsjö, Ivar Manderbacka, Oskar Granvik, Oskar Furu, Vendla Storbacka. Varajäseninä olivat Bror Storbacka, Torkel Furu ja Albinus Vidjeskog. Johtokunnasta valittiin Oskar Furu varapuheenjohtajaksi. J.O. Granvikista tuli rahastonhoitaja ja Vendla Storbackasta sihteeri. Samassa kokouksessa valittiin komitea, joka otti vastuun rakennustöistä. Komitean johtaja oli Alfred Manderbacka, muita jäseniä olivat Ivar Manderbacka, Ture Furu, Albin Vidjeskog, Ragnar Granvik, Edvard Storbacka, Rudolf Storbacka ja Valfrid Vistbacka.

Småböndersin osuusmeijerin metsästä, Lieskasta (Vetelistä), saatiin lupa kaataa koivutukkeja juhlasalin lattiaa varten. Päivä kokouksen jälkeen, siihen nimetyt miehet lähtivät hevosten kanssa Lieskametsään. Kaadettiin koivutukkeja ja ajettiin ne saman tien Småböndersiin. Oli huhtikuun puoliväli ja ajokeli oli loppumaisillaan. Seurantalon rakennusmaan työjohtajaksi valittiin Rudolf Storbacka. Piirrustukset seurantalolle teki Edvin Dahlvik. Piirrustuksia muokattiin vähän mm. rakennus sai "satulakaton" Gunnar Lindforssin piirrusten mukaan.

28. kesäkuuta pidetyssä kokouksessa rakennuskomitea päätti, että seurantalo eristetään "ensopahvilla." Näin ollen seiniin ei tullut ollenkaan täytettä. Multapenkkejä suositeltiin laitettavaksi lattioiden alle, koska ne olivat nopeampia ja halvempia laittaa verrattuna " trosspohjiin" eristetyillä täytteellä. Kyläläiset antoivat puutavaraa ilmaiseksi, mutta tosin jouduttiin ostamaankin lisää puutavaraa. Kokeneet kirvesmiehet sekä timpurit piilusivat piirausvärkit käsin. Lähes kaikki työt tehtiin ilmaiseksi kyläläisten ja seuranjäsenten johdosta. J.O. Granvikilla oli vastuu hankkia työssä tarvittavat tavarat uutisrakennukselle. Teerijärven Säästöpankista lainattiin kesän aikana 30 000 markkaa. Vapaaehtoistyön sekä lahjoitetun puutavaran arvoksi laskettiin noin 15 000 markkaa.

Kesä 1931 oli hektinen, vaivalloinen ja työntäyteinen. Rakentaa seurantalo ominvoimin, aloittaa ilman omaa alkurahaa, oli hankala tehtävä. Kannatus ei muutenkaan ollut aluksi sataprosenttista kyläläisten kesken, koska kylän vanhoilta ajoilta löytyi hengellisiä piirejä, joilla oli ennakkoluuloja useampia nuorisotyön muotoja kohtaan. Löytyi myös niitä ihmisiä, joiden mielestä seurantalon rakentaminen rahallisesti oli kuolleeksi tuomittu. Mutta useimmat negatiiviset äänet hiljentyivät hiljalleen perä jälkeen. Yhteistyöhalu ja toivo saada oma nuorisoseurantalo valmiiksi sai koko ajan enemmän kannatusta ja edellytykset harjoittaa kunnollista toimintaa sai päivä päivältä lisää maata alleen. Lisäksi useimmat kyläläiset rupesivat ymmärtämään nuorisoseurantalon tarvetta, jotta kehitys tulevaisuudessa ei Småböndersissä loppuisi.

Lopputulos oli ainutlaatuista, ensimmäinen etappi nuorisoseurantalon toiminnassa oli saavutettu, Småböndersin nuorisoseurantalon avajaiset vietettiin 11. lokakuuta 1931. Silloin oli kuusi kuukautta ja kolme viikkoa kulunut ensimmäisestä keskustelutilaisuudesta perustaa kylään oma nuorisoseura.

Viisikymmentä vuotta myöhemmin johtokuntaan kuului seuraavat henkilöt: Boy Vistbacka (puheenjohtaja), Karl-Erik Storbacka (varapuheenjohtaja), Majvor Furu (sihteeri), Hans Vistbacka (rahastonhoitaja). Muut jäsenet olivat Hans Nikula, Monika Furu, Anders Vidjeskog, Stig Nyman ja Dan Vistbacka.

Nuorisoseura tänään

Nuorisoseuran nykyinen jäsenmäärä n. 50. Seuran toimintaan kuuluu arvostetun revyyperinteen lisäksi mm. pääsiäiskokon, kyläjuhlan ja vastaavien tapahtumien järjestäminen yhdessä kyläyhdistyksen kanssa.

Hallitus

Nuorisoseuran hallituksen jäsenet vuonna 2022:

• Aron Wistbacka, puheenjohtaja
• Anna Knutar, varapuheenjohtaja
• Simon Wistbacka, sihteeri
• Rasmus Svartsjö, rahastonhoitaja
• Kim Widjeskog
• Linda Svartsjö
• Ia Nikula
• Evert Furu

Nuorisoseurantalo

Småböndersin Nuorisoseurantalo rakennettiin vuosina 1931. Seurantalo toimii kylän nuorison kokoontumispaikkana, siellä pidetään kokouksia, kyläjuhlia ja muita tilaisuuksia.

Nuorisoseurantaloa on mahdollista vuokrata esimerkiksi häitä tai muita juhlia varten.

Småböndersin revy

Revyytoiminta Småböndersissä alkoi vuonna 1988 nuorisoseuran talolla kansalaisopiston kurssina. Ohjaajana toimi Lars Andersson. Seura sai apua muilta seuroilta jotka olivat tehneet revyitä aikaisemmin. Näytöksiä pidettiin vuodesta 1988 vuoteen 1991.

Sen jälkeen oli taukoa vuoteen 2001. Vanhemmat sekä nuoremmat seuran jäsenet alkoivat keskustella revyyn uudelleenherättämisestä Småböndersissä. Ohjaajaksi palkattiin Mats Holmqvist sekä hänen vaimonsa Paulina, jotka jakoivat tietotaitojaan teatterista sekä sketsien kirjoittamisesta. Keväällä 2002 oli ensi-illan aika Bäkinbisnis revyylle, josta tuli menestys 15:a esityksellä.

Seuraavana vuonna oli Mats Lindhin vuoro tarttua ohjaksista. Sama perinne jatkui Knitrimäpitri revyyllä. Seurasi tauko vuoteen 2007 jolloin Anders Hassel lupautui ohjaamaan Kalvdansenin. Sama menestys jatkui kuten myös Lösdriftillä 2008.

Småböndersin revyyt tunnistetaan hiukan röyhkeästä, sekä maanläheisestä huumorista.

Kurt Gertrudzin yhtye

Kurt Gertrudzin yhtye sai alkunsa Småböndersin nuorisoseuran revyyssä Bäkinbisnis, joka esitettiin vuonna 2002. Nimeä käytettiin sketsissä nimeltään Chans på dans, jossa tarvittiin tanssiyhtyettä. Nimeä ei käytetty sen jälkeen kunnes yhtye alkoi lievän painostuksen jälkeen esiintymään muissa tilaisuuksissa. Ikähaitari bändissä oli 15-vuotiaasta 53-vuotiaaseen.

Yhtye esitti kappaleita jota on kirjoitettu Småböndersin nuorisoseuran revyyesityksiin kylän omalla murteella ruotsiksi. Melodiat ovat muiden artistien tekemiä mutta tekstit ovat nuorisoseuran väen tekeleitä. Kappaleiden nokkelista tekstityksistä vastaavat lähinnä Anders Widjeskog, Dan Wistbacka, sekä Johnny Storbacka.

Yhtyeen kokoonpano koostui seuraavista henkilöistä: Klaus Wistbacka (laulu, kitara sekä banjo), Jörgen Furu (bassokitara ja laulu), Johnny Storbacka (kitara, mandoliini, huuliharppu sekä laulu), Paulina Storbacka (viulu), Mikaela Storbacka (viulu ja laulu), Emma Hanhikoski (polkuharmooni, syntikka sekä laulu), Rasmus Dahlvik (rummut, lyömäsoittimet).